28. syyskuuta 2014

Sivellintussin testausta

Semmonen sivellintussi tuli tuossa kerran ostettua.

Täällä ei tapahdu nyt mitään enkä vielä jaksa ruveta hirveästi mitään tekemään, koska seuraavaan lomaan on enää pari viikkoa (jonka jälkeen alkaa työharjottelu, eli käyn siellä kotoa käsin). Kunhan koulu vähän väistyy niin skannailen, tavaraa on kyllä taas kertynyt hiukan.

Länttään tähän nyt kuvan konista, jonka tuhersin nopsaan jollekin perus printtipaperille Derwent Inktenseillä että pääsen leikkimään sivellintussilla. Kyseinen vempain on siis sivellinkärkinen tussi (jonka kärjen karvat ovat muovia tai keinokuitua), ja sen varsi on irrotettavissa ja täytettävissä vedellä. Kärkiä on eri kokoisina, itse löysin ihan kelvollisen pikkurupeltamiseen, kun en mitään suuria töitä hirveästi tee ainakaan vapaa-ajalla.  Keksintö se on tämäkin, eikä ihan huono, ainakaan miusta. Joku muu voikin sitten olla eri mieltä. Alkuunhan tuon kanssa pitää vähän tapella ja totutella siihen ja keksiä miten sitä on paras käyttää, mutta uskoisin että tulen mokoman kanssa toimeen jatkossakin.

Joka ei halua takertua vesiastioiden täyttelyyn, hankkikoon vedellä täytettävän varren omaavan sivellintussin. Tai sivellinkynän, mikä se nyt on suomeksi... Tätähän jankutti itse descriptionikin kynän pakkauksessa, ja olen samaa mieltä tämän pakkauksen (tai itseasiassa valmistajan) kanssa.

- Normaali koni se ei ole, luulisin että se on vampyyri. Koska demonit on paljon kuolleemman näkösiä. En varsinaisesti tykkää tästäkään kuvasta, mutta kokeiluhan se oli ja itse teema on sivuseikka. Konissa on sitäpaitsi anatomiakämmejä aika paljon, niistä ei tarvitse huomauttaa koska näen kaikki ne aina jälkeenpäin kun kuva on jo netissä.



Ööh, mitäs seuraavaksi... En tiedä. Uuden lukijan sain tuossa hetki sitten, danke siitä.

(Ja hihkun täällä vielä, että keksin viimein miten tehdä brusheja Paint shop Pro seiskassa! Piru kun käyttölaite eli piirtis ei ole nyt käsillä, joten en voi tehdä mitään mistä tehdä brushin... Mutta sentään se mahdollistuu lähiaikoina.)

10. syyskuuta 2014

Tuherruksia syyskuussa 2014... Ja pari sanaa piirroksesta piirtämisestä

...mikään niistä ei ole tehty tässä kuussa. Anteeksi.

Minulla on vain tylsää täällä. Haluan julkaista välillä jotain, joten nyt tulee taas vanhoja kuvia. Ja jotain ylimääräistä höpinää.


- Ekana nämä kaksi kissatreeniä. Ei mitään ihmeellistä; omista valokuvista läpipiirretyt omat kissat. En tee tällaisia kuvia juurikaan, koska laatu ei ole koskaan sellainen kuin haluaisin ja koska läpi- ja mallistapiirto ei tee pelkkänään kenestäkään hyvää piirtäjää. Aina pitää tehdä jonkun verran (mieluiten enimmäkseen) myös suoraan omasta päästä.



- Maisema. Myös läpipiirto, omasta valokuvasta. Saimaata.



Läpipiirtohan ei ole helppoa eikä automaattisesti fuskaamista; toisen piirroksen läpi tekeminen on fuskua kyllä. Mutta minä en sellaista harrasta, koska toisten piirroksista piirtämällä ei opita piirtämään. Pahinta siinä on, että oppii vaan kopioimaan toisen tyylin ja samalla sen alkuperäisen piirtäjän virheetkin. Sellainen ei ole hauskaa, hyödyllistä eikä millään tavalla älykästä. Paras tapa opetella piirtämään on piirtää elävästä mallista eli mennä vaikka sen oman kissan luo luonnoskirjan ja kynän kanssa ja tehdä nopeita tulkintoja siitä, millainen kissan anatomia on, miten se elehtii ja millainen olemus sillä on. Kissat kun harvemmin vain ovat aloillaan, kun niillä on silmät auki, ja toisaalta nukkuvakin kissa saattaa liikahdella ja vääntyillä eri asentoihin koisiessaan.

En nyt puutu siihen, mitä yleensä on läpipiirretty tai muuten törkeästi kopioitu ja väärinkäytetty ("otettu mallia"), tarkoitan siis, etten mainitse nimiä. Itseasiassa, en puutu siihen koskaan. Mutta niin... Yrittäkää ihmiset ensin etsiä se oma tapa piirtää ennen kuin mitään yleisiä, kaupallisia tuotteita alatte piirtämään läpi tai "mallista".

Mallin pitäisi olla aito, realistinen, oikeanlainen. Sarjakuvat ja sensellaiset piirretyt taiteenmuodot eivät automaattisesti ole oikeellisia, edes vaikka niistä olisi yritetty tehdä sellaisia. En minäkään luule realistisia piirroksiani anatomisesti täysin virheettömiksi. Sellaisia piirroksia ei ole varmaan edes olemassa, tai jos on niin todella harvassa.

Palatakseni läpipiirtoasiaan, voin sanoa että teen sitä välillä ihan opettelumielellä. Näitä kuvia en todellakaan julkaise jos alkuperäiset kuvat eivät ole omiani. Näiden alkuperäisten käyttöä referenssinä sen sijaan ei estä mikään, ja voisin ihan hyvin vaikka tutkia niistä anatomiaa tai väriä, ja ottaa muun ominaisuuden jostain toisesta kuvasta.

Jos mallikuvia, referenssiä tai muuten vaan käytettäviä kuvia haluatte, menkää DeviantARTiin. Siellä on mahdollista löytää piirtoapua menemällä Categories > Resourches & Stock Images. Searchilla sitten hakee haluamaansa aihetta siinä samalla. Ne kuvat mitä siellä on, on otettu käyttöä varten; riippuu toki kuvaajasta miten tulee toimia, jotkut haluavat tietää mitä kuvaa on käytetty ja miten ja kenen toimesta.
Mutta jos vaan menet ja etsit Googlesta jonkun piirroshahmon kuvan ja piirrät siitä läpi tai "mallista", kopioit vaan jonkun toisen jo olemassaolevan työn etkä opi mitään. Voihan se silloin tällöin ihan virkistävää ja hauskaa ollakin, mutta mihinkään jatkuvaan ja/tai vakavaan piirtämiseen tuo ei kuulu minun mielestäni.

Keksikää ihmiset oikeasti jotain omaa. Inspiraatiota ja vaikutteita saa hakea jo olemassa olevasta, mutta samalla pitää varoa, ettei vahingossa (tai tahallaan!?) varasta jonkun toisen työtä. Itse olen vierestä nähnyt ihan hirveästi kopiointia, enkä todellakaan ymmärrä sitä. Omatkin tekeleeni ovat joutuneet kopioinnin uhriksi kerran, enkä kyllä mielelläni sellaista touhua katsele.

Myös valokuvat ovat aina jonkun omia, joten niitäkään ei voi ihan tuosta vaan ruveta käyttämään. Luulisin myös, että jotkin valokuvaajat ovat ihan mielissään siitä kun piirtäjät haluavat hyödyntää visuaalisesti heidän kuviaan.

Niin ja joo... Vaikka ihminen ei haluaisikaan - omien sanojensa mukaan - kehittyä hyväksi piirtäjäksi tai tavoitella realistista piirtotapaa, se ei oikeuta käyttämään toisten tekemiä kuvia yhtään mitenkään.
(Ja näin rehellisesti ottaen... Itse en osaa uskoa, että joku ei haluaisi kehittyä piirtäjänä. Miksi piirtää ollenkaan jos ei halua kehittyä? Ei uppoa minun kallooni, anteeksi.)

Se saarnasta.




- PunkInhis - hahmot ja kaikki omasta päästä, muste ja akvarellipuuväri(?). Koulutyö. Ainoa ulkopuolinen vaikute lienee ollut huumorin tyyppi ja muista strippisarjiksista revitty inspiraatio.